Miten kaksoislaskenta on otettu huomioon kompensaatiohankkeissanne?Päivitetty 8 months ago

Kysyimme NGS:ltä kaksoislaskennasta, tässä teille lisätietoa:

"Kaksoislaskennan suhteen ensisijainen toimenpiteemme on sen poistamisen mahdollisimman tehokas edistäminen. Kauttamme kompensoitavat päästöt kuitenkin syntyvät pitkälti Suomen rajojen sisällä, kuten myös luomamme lisäiset hiilinielut, joilla syntyneitä päästöjä kompensoidaan. Syntyneet päästöt ja niiden vuoksi luodut lisäiset kompensaatiohankkeet tapahtuvat siis saman hiilitaseen sisällä. Lisäksi toiminta Suomessa on toistaiseksi niin pientä, että itse kaksoislaskenta on täysin teoreettinen, koska kaikki kotimaiset kompensaatiotoimijat toimivat valtion laskennan virhemarginaalin sisällä. Kaksoislaskennan välttäminen on kaikesta huolimatta vain yksi monesta hyvän kompensaation kriteereistä, ja uskomme, että tärkeintä on hankkeiden muodostama kokonaisuus.

Olemme perustajajäseniä kotimaisen kompensaation edunvalvontajärjestö Hiilensidonta ry:ssä, jonka toiminnan aikana on saatu aikaan keskustelut valtiojohdon kanssa ns. vastaavien mukautusten mahdollistamisesta Suomessa. Hiilensidonta ry on myös käynnistänyt hankkeen Pellervon Taloustutkimuksen kanssa, jossa jokainen kotimainen kompensaatiotoimija luovuttaa omien hankkeidensa tiedot PTT:lle. He raportoivat alan kokonaiskoosta (kompensoitujen määrien sekä liikevaihdon puitteissa) ja näin varmistutaan siitä, että ala on Suomen hiilitaselaskennan virhemarginaalia pienempi. Tämä on hyvä esimerkki työstä, jota olemme tehneet kotimaisten kompensaatioiden luotettavuuden eteen. Uskommekin, että kaksoislaskenta on ratkaistu ennen kuin mittakaava kasvaa siihen kokoluokkaan, että se on muu kuin poliittinen kysymys kompensaatioiden laajamittaisen viennin esteenä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kaksoislaskenta koskettaa yhä useampaa maailman maata, jossa vahvasti sertifioituja kompensaatioita on toteutettu jo kymmeniä vuosia."